sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Yritysten rekisteritiedot ja julkiset tuet avoimiksi

Näin heinäkuussa riittää hieman aikaa kirjoitteluun, joka onkin jäänyt viimeaikoina vähäiseksi. Ajattelin siis kirjoittaa lyhyesti aiheesta, joka pidempään ollut mielessä. Keskustelu avoimen datan ympärillä tapahtuu pitkälti julkisten avoimien tietovarantojen ympärillä. Yrityspuolella on kuitenkin myös alettu avaamaan dataa johon viittasin aikanaan aiemmassa Suomi Datahub kirjoituksessa.

Avoimuus vaatiikin yrityksissä uudenlaista ajattelua ja toimintamalleja. Tuosta aiheesta täältä: Avoin data, työverkostot ja yhteisölliset työkalut.  

Sen lisäksi että yritykset itse alkavat avaamaan tuottamaansa tietoa, yksi kiinnostava osa-alue yritysten osalta on yritysten rekisteritietojen avaaminen ja tästä hyvä esimerkki on Beta-vaiheessa oleva kansainvälinen http://opencorporates.com/ Esim. Suomen osalta kyseisessä palvelussa ei vielä tietoja ole. Julkisuuslakien puitteissa olisikin tarpeen että mm. PRH ja kaupparekisteri avaisi omat rekisterit avoimesti koneluettavaksi ja helposti saatavaksi yhteiskunnan käyttöön. Muutoin on vaara että alkaa syntymään tällaisia irrallisia tietokantoja ja varastoja joiden tieto tulee todennäköisesti olemaan virheellistä eikä kovin reaaliaikaista. Onkin siis nimenomaan yrityksien oma etu että niiden tiedot olisivat ajantasalla, käytettiin niitä mihin tarkoitukseen ja missä yhteydessä hyvänsä.

Toinen yrityksien osalta erityisen kiinnostava ja tarpeellinen avattavan tiedon osa-alue on julkisten yritystukien TEKES, TEM jne. avaaminen ja saaminen koneluettavaan muotoon. Nämä tiedot kun pystytään yhdistämään yritysten tunnuksella yritysten rekisteritietoihin kuten päättäjät, taloustiedot jne. voidaan tuottaa hyödyllisiä visualisointeja ja tutkimuksia tukirahojen kohdentumisesta/käytöstä ja toisaalta miten tuetut yritykset tuottavat yhteiskuntaan esim. työpaikkoja ja verotuloja.

Onkin mukava huomata että liikehdintä yrityksiä koskevien julkisten tietojen avaamisessa on alkanut. Jäänkin innolla odottelemaan tulevaa syksyä mitä tällä saralla alkaa tapahtumaan.



maanantai 16. huhtikuuta 2012

Osallistuvan budjetoinnin pilottihanke Sitran Uusi demokratia hankehaun viimeiselle kierrokselle

Yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston, Emobit Oy:n(hankkeen omistaja) ja Avanto insight Oy:n suunnittelema pilottihanke valittiin Sitran Uusi demokratia hankehaun viimeiselle kierrokselle.

Hankkeessa mallinnetaan ja kokeillaan osallistuvaa budjetointia suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen. Kokemusten jakamiseksi laaditaan avoimena julkaistava dokumentaatio, jonka avulla toimintatapa voidaan jatkossa ottaa käyttöön julkishallinnon ja muiden organisaatioiden toiminnassa.

Hankkeen tavoitteet:

1. Avata ja visualisoida yhden julkishallinnollisen organisaation, Helsingin kaupunginkirjaston tilinpäätös- ja budjettidata
2. Tutkia osallistuvan budjetoinnin kokemuksia maailmalta ja luoda kaupunginkirjastolle soveltuva malli kokeiltavaksi.
3. Osallistaa kirjaston asiakkaita ja saada tietoa kirjaston asiakkaiden preferensseistä, joiden perusteella asiakkaat tuottavat oman budjettinsa.
4. Dokumentoida ja levittää tutkitut mallit ja saadut kokemukset.
5. Synnyttää julkista keskustelua ja kiinnostusta joka johtaa osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden lisääntymiseen.

Tekninen alusta:

Osallistuvaa budjetointiprosessia varten on tarve visualisoida ja tallentaa talousdata helposti ymmärrettävään muotoon. Tilinpäätös‐ja budjettidatan visualisointiin on jo olemassa erityyppisiä työkaluja ja hankkeeseen valitaan kansainvälisen avoimen tiedon verkoston Open Knowledge Foundationin (OKF) kehittämä avoimen lähdekoodin OpenSpending‐alusta, jota on käytetty jo mm. Helsingin kaupungin tuloista ja menoista tehtyyn pilottivisualisointiin. Erityinen syy OpenSpending valintaan on työkalun avoimuus ja hankkeessa syntyvien tuotoksien uudelleenkäytettävyys, jolloin hankkeen tuotokset, opit ja kokemukset ovat vapaasti hyödynnettävissä Suomessa ja kansainvälisesti. OKF järjestää syyskuussa Helsingissä kansainvälisen avoimen tiedon seminaarin, jossa osallistuva budjetointi ja avoin talousdata ovat vahvasti esillä. Kirjaston pilottihanketta voidaan esitellä seminaarissa Suomen johtavana esimerkkinä.

Mikäli hanke on lopullisten valittujen hankkeiden joukossa niin kirjoitamme tässä blogissa aiheesta lisää.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Avoin data, työverkostot ja yhteisölliset työkalut

Englanninkieliset termit "open data" ja "social business" ovat aiheina kuumia perunoita. Kumpikin alue on tullut yritystoimintani kautta viimeisen kahden vuoden ajalta tutuksi ja osaksi arkipäivää. Oma työskentelyni on aina perustunut teorioiden kirjoittelun sijaan käytännön tekemiseen ja siksipä ajattelin jakaa kokemuksiani verkostomaisesta työskentelystä avoimen datan parissa. Tämän lisäksi pohdin myös miten data/tieto-lähtöistä ajattelumallia voidaan hyödyntää myös yritystoiminnassa.

Teen päivittäin työtäni verkottuneesti käyttäen erilaisia yhteisöllisiä ja sosiaalisen median työkaluja. Eniten käytössä varsinaiseen työn tekemiseen on yritykseni kehittämä yhteisöllinen Cenno työkalu, jonka avulla pyöritämme yrityksiemme toimintaa ja projekteja työverkostoissa eri sidosryhmien kanssa.

Kansainvälisesti yhteisöllinen toimintatapa on tullut eteen erityisesti Open Knowledge Foundation (OKF) kanssa toimiessa. Lähtökohtaisesti OKF toiminnassa kaikessa pyritään täysin avoimeen toimintamalliin. Palaverimuistiot tehdään Etherpadilla, palaverit hoidetaan Skypellä, dokumentaatio/julkaisu tapahtuu julkisessa wikissä, käännökset Transifex-palvelussa, ohjelmistokehitys github:issa. Vastaava malli ja toimintatavat on jo käytössä ja rakenteilla myös suomen OKF Finland chapterille . Onkin siis selvää että avoin data ja sen ympärillä tapahtuvat ilmiöt ovatkin paljon muuta kuin itse data. Avoimuus on myös ajattelu- ja toimintamalli. Onkin helppo huomata avoimella datalla ja verkostomaisella toiminnalla onkin mm. tällaisia hyvin samankaltaisia piirteitä:

- läpinäkyvyys
- yhteinen/jaettu kontrolli, demokratisoituminen
- yhdessä tekeminen / osallistaminen
- innovaatioiden mahdollistaja
- tehokkuuden parantuminen
- yhteisen tietämyksen lisääntyminen avaamalla ja jakamalla tietoa
- uudenlaiset liiketoimintamallit

On tietenkin selvää että kaikkea tietoa ei voi eikä pidäkään jakaa kaikille, mutta olisikin hyvä jos erityisesti yrityksissä herättäisiin ajattelemaan laajemmin avointa dataa mahdollistajana uudenlaisille liiketoimintamalleille tai miksei ensialkuun ihan vain markkinointikeinona. Avaamalla dataa voit helposti kertoa mitä yritys tuottaa. Myös yrityksien datan avaamistarkoitusta varten avattiin Suomi Datahub kaikkien käyttöön josta aiemmassa kirjoituksessani löytyy lisätietoa. On selvää ettei kaikilla yrityksillä välttämättä ole sellaista dataa jota on tarpeen tai hyödyllistä jakaa. Toisaalta yrityksen itse voi olla monesti hankala arvioida itse voisiko joku data olla hyödyllistä jollekin vai ei. Tämä on käynyt selväksi kun julkisia tietovarantoja avataan yleiseen käyttöön.

Avoimen datan teknisenä määrittelynä pidetään sen koneluettavuutta. Yleensä tämä liitetään ajatukseen rakenteisesta esim. sarakemuotoisesta datasta. Onkin syytä huomioida että myös ei-rakenteinen esim. tekstimuotoinen tieto ollessaan esim. xml-muodossa on koneluettavaa. Itse tekstimuotoisen tietosisällön analysointiin ja hyödyntämiseen tarkoitetut teknologiat kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla. Näinollen erityisesti yritysten tulisi nähdä tämä ei-rakenteinen tieto raakadatana, jota pitäisi alkaa keräämään järjestelmällisesti työverkostoissa jolloin syntynyttä "dataa" voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Jälkeenpäin tiedon kerääminen on hankalaa, jollei mahdotonta koska se on jakaantunut ihmisille eri verkostoihin.

Avoimuutta ajattelumallina ei ole syytä ajatella niin että kaikki tieto pitää olla kaikkien saatavilla vaan se voidaan myös avata tietylle joukolle joka sitä tarvitsee. Tiedon jakaminen nimenomaan yrityksissä voidaankin jakaa karkealla tasolla sisäiseen tai ulkoiseen. Sisäisellä tässä tarkoitetaan myös läheisten sidosryhmien kuten asiakkaiden, kumppanien jne. kanssa työverkostoissa tapahtuvaa tiedon jakamista. Sisäisen tiedon keräämisen ja jakamisen merkityksestä kirjoitinkin yritysblogiini. Aivan samalla tavoin kuin julkisten tietovarantojen kartoitus vaatii työtä, täytyy myös yrityksen ulkomaailmaan avoimesti julkaistavat aineistot kartoittaa. Jotta tähän päästään on yleensä tarve että sisäinen tiedon jakaminen ja järjestäminen on hallussa, jolloin saadaan näkyvyys siihen mitä ylipäätään voitaisiin avata ulkopuolelle.

Kuten ylläolevista esimerkeistä käy ilmi niin erilaiset yhteisölliset työkalut ja ohjelmistot toimivat ratkaisevassa asemassa ja mahdollistajina datan/tiedon jakamiseen. Teknologiaa usein parjataan että se ei itsessään ratkaise mitään. Ehkä näin, mutta esim. avoimen datan ja verkostomaisten toimintatapojen alueella rohkenen sanoa että ne ovat ratkaiseva liima ihmisten ja tiedon yhdistämisessä. Menossa onkin merkittävä työ- ja toimintatapojen muutos, josta kirjoitin aiheella työn tulevaisuus.

Kaikkea tietoa/dataa ei ole järkevää, tarpeen eikä mahdollistakaan avata ja jakaa. Oleellista onkin ensi vaiheessa alkaa tallentamaan ja järjestämään tietoa, jolloin voidaan ylipäätään kartoittaa mitä tietoa/dataa on saatavilla. Ei mene kauaa kun laajasti aletaan ymmärtämään että voima syntyy avoimuudella ja jakamalla tietoa eri verkostoissa. Tämä onkin oppimisprosessi joka pitää jokaisen henkilökohtaisella tasolla käydä läpi. Itselläni siihen on nyt mennyt useampi vuosi ja opiskelu jatkuu...

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

OpenSpending ja Helsingin tulot sekä menot 2009 - 2010


Luontevana jatkona tammikuussa avatulle The Data Hub Suomi avoimen datan portaalille tein projektin, jossa tarkoituksena oli viedä Open Knowledge Foundationin OpenSpending-alustalle Helsingin tulot ja menot vuosilta 2009-2010. Edellytyksenä oli että data oli saatavissa CSV-muodossa. Vuoden vaihteen tienoilla tämä data tulikin saataville ja löytyy Helsinki Region Infoshare sivustolta: Helsingin kaupungin tulot ja menot 2009 ja 2010. Ilman esikäsittelyä tuo data ei sellaisenaan ihan toiminut, josta myöhemmin lisää.

Miksi?

Suomessa avoimen datan hyödyntämiseen ja visualisointiin on tarpeen saada kustannustehokkaita ja yhteisövetoisesti kehitettäviä avoimen ohjelmakoodin ratkaisuja, jotka ovat riittävän helppokäyttöisiä ja monipuolisia. Tärkeää on myös se että me tavalliset kansalaiset koululaisesta data-ammattilaiseen pystymme tuottamaan julkista dataa helpommin ymmärrettävään muotoon. Idea olikin siis tutustua Helsinki Region Infoshare datalla tähän työkalupakkiin, kerätä kokemuksia ja jakaa kokemukset yleiseen käyttöön.

Rahankäytön visualisointiin on jo olemassa erityyppisiä työkaluja, mutta erityisen mielenkiintoisen OpenSpendingistä tekee sen että se on toteutettu käyttäen samoja Open Knowledge Foundation periaatteita kuin The Data Hub Suomi portaalin CKAN-ohjelmisto. Lisäksi OpenSpending on yhteensopiva CKAN ohjelmiston kanssa ja sen kehitys noudattelee samoja toimintaperiaatteita. Vaikka OpenSpending on vielä versiossa 0.11 (tätä kirjoittaessa 0.12 tuli ) niin se tarjoaa hyvinkin kattavan työkalupakin josta alla listattuna tärkeimpiä ja  lisätietoa OpenSpending wikistä .
  • yleiset ominaisuudet käyttäjille
    • pyritään mahdollistamaan mahdollisimman helppokäyttöiset työkalut joilla niin esimerkiksi koululainen kuin kehittynyt datahakkerikin pystyy tuomaan/tulkitsemaan talousdataa
    • vapaa sanahaku kaikkeen talusdatassa jne. sisältyvään tekstitietoon
    • erityyppiset visualisointinäkymät datalle (tällä hetkellä puu- sekä kuplatyyppiset näkymät)
    • listanäkymät datalle josta voi myös vertailla arvoja helposti esim. eri vuosien toteumia
  • ominaisuudet ylläpitäjälle
    • CSV-muotoisen datan testaaminen ja tuonti
    • data-aineiston perusmetatietojen hallinta (otsikko, rahayksikkö, kuvaus, maa ja kieli)
    • dimensioiden ja mittarien määrittely JSON-muotoiseksi tiedostoksi
    • datan visualisointinäkymien määrittely JSON-muotoisen

Mitä tehtiin?
  • käyttöliittymäkäännöksien ensimmäinen versio Suomen kielelle ja ne löytyvät Transifex-palvelusta. Nämä ovat jo mukana uusimmassa 0.12 versiossa.
  • CSV-tiedoston esikäsittely ja siivous sopivaksi OpenSpendingiin vietäväksi. Tämä vaati mm. puolipisteillä erotetun datan muuttamisen pilkuilla erotetuksi dataksi sekä tiedoston lopussa olevan viimeisen summarivin poistamisen. Tässä vaiheessa jouduttiin myös skandimerkit poistamaan kunnes saadaan selvitettyä OKF:lta millä tavoin tiedosto pitää enkoodata.
  • JSON muotoisen data mapping tiedoston määrittely jolla määritellään dimensiot, mittarit sekä näkymät visualisointia varten
  • manuaalinen tarkistus/pistokokeita sille että visualisoitu data vastaa alkuperäistä CSV-dataa
Alla ruutukaappaus tietoaineiston päähallintanäkymästä. Sen avulla voi testata csv tiedoston toimivuuden, tehdä testilatauksen datalle, lukea datan sisään OpenSpending tietokantaan ja julkaista/poistaa datan tai data-aineiston. Muita näkymiä ovat Dimensiot&Mittarit jolla määritellään csv sarakkeiden datan mäppäys JSON muodossa OpenSpending dimensioiksi. Visualisoinnit näkymässä luodaan JSON muotoinen määrittely eri näkymille/tasoille ja metatieto näkymästä hallitaan aineiston perus metatietoja kuten rahayksikkö, maa, kieli ja aineiston kuvaus.


Datan visualisoinnit

Kun data saatiin yrityksen ja erehdyksen jälkeen ladattua sisään ja JSON mallit luotua rupesikin jotain jo näkymään. Koska tämän datan suhteen täytyy vielä tehdä tarkistuksia ja saada esimerkiksi skandimerkistöt datassa toimimaan niin otin tähän muutaman kuvankaappauksen miltä visualisoinnit näyttävät. Online julkaisua ei vielä tällaisena kannata tehdä.

Huom. numeerinen tieto ruutukaappauksissa saattaa olla vielä virheellistä. Ideana on vain näyttää minkälaisia näkymiä OpenSpending tarjoaa.

Alla oleva on perus visualisointi joka näyttää pinta-aloina ko. porautumistason menot. Mikäli ko. tasolla on myös tuloja niin ne näkyvät taulukossa negatiivisena muttei visualisoinnissa. Klikkaamalla suorakaiteita pääsee aina porautumaan syvemmälle ja tulee vastaavanlainen näkymä. Riippuen alkuperäisdatan "syvyydestä" voidaan tasoja luoda haluttu määrä.



Toinen vaihtoehtoinen tapa luoda "kuplapuu" visualisointi on drag&drop hengessä valita dimensiot jotka näytetään. Tässä alla malli. Samalla tavalla kuplia klikkaamalla päästään aina porautumaan syvemmälle (riippuen tietenkin kuinka syväksi porautumisen on määritellyt)

 


Mitä seuraavaksi?

Online versio Helsinki tulot/menot 2009-2010 datasta julkaistaan heti ensitilassa kun tarvittavat korjaukset ja varmistukset datan osalta on saatu tehtyä. Sen jälkeen kuka vaan pääsee tutkimaan ja selaamaan dataa vapaasti.

Muun muassa Jyväskylään ja Tampereelle on muutaman aktiivin toimesta tehty tietopyyntöjä, jotta vastaavankaltaisessa muodossa saataisiin kaupungin talousdataa. Tämän jälkeen olisi olemassa jo kolme esimerkkiä Suomen kaupungeista mikä olisi varmasti hyvä ponnahduslauta tehdä kaupunkien tulot/menot datanavauksia/visualisointeja laajemminkin.

maanantai 16. tammikuuta 2012

The Data Hub Suomi avoimelle datalle avattu

En lähde tässä syvällisesti pohtimaan avoimen datan yhteiskunnallisia jne. hyötyjä, koska näihin on jo nytkin netti pullollaan hyviä tietolähteitä. Sen sijaan otan konkreettisemman lähestymistavan ja kerron mitä on tehty että olemme saaneet Open Knowledge Suomi vetoisesti datakatalogin kaikkien vapaaseen ja avoimeen käyttöön.

Miksi?

Oma motivaationi projektiin lähti mahdollisuudesta tehdä oma osuuteni yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävässä ilmiössä. Lisäksi tarjota oma osaaminen ja kokemukseni hyvän asian puolesta. Koska olen yrittäjä niin luonnollisesti haluan olla myös mukana luomassa avoimen datan ympäristöä josta kaikki hyötyy ja jonka ympärille voi pitkässä juoksussa rakentaa tervettä ja toimivaa liiketoimintaa. Tiettävästi mitään suuria avoimen datan ympärille syntyneitä menestystarinoita ei vielä ole, joten esimerkkejä ja mahdollistajia kaivataan. Toivottavasti tämä datakatalogi projekti yhtenä konkreettisena mahdollistajana auttaa siihen että näitä menestystarinoita alkaa syntymään. Tämä on perusedelletys sille että myös yritykset pitkässä juoksussa sitoutuvat avoimen datan tarjoamiin mahdollisuuksiin sovelluskehittäjinä, datan avaajina, palveluntarjoajina jne. Ilokseni nämä tahot ilmoittautuivatkin heti julkaisemaan avaamiaan datojaan heti kun katalogi saadaan auki: Ambitigo Oy, Mustcode Oy, Floapps Oy, Finnkino Oy, Sanoma Oy, Verohallinto. Tämä on hyvä alku mutta esimerkkejä datan avaamiseen tarvitaan katalogiin paljon lisää. Toistaiseksi katalogi on on tyhjä mutta alta löytyvien ohjeiden kautta kaikki yo. tahot ja muutkin voivat alkaa julkaisemaan aineistojaan.

Mitä tehtiin?

Aloitin tutustumaan ja käyttämään nyt avatun http://fi.thedatahub.org pohjana käytettävään Open Knowledge Foundationin (www.okfn.org) kehittämää avoimen lähdekoodin CKAN ohjelmistoa noin 1,5 vuotta sitten. Kyseistä ohjelmistoa käytetään mm. Helsinki Region Infoshare http://www.hri.fi verkkopalvelun taustalla toimivana metatietokanta. Täältä listaa laajemmin maailmalta missä ohjelmistoa myös käytetään: http://wiki.ckan.org/Instances



Koska esimerkiksi HRI verkkopalvelu keskittyy pääasiallisesti pääkaupunkiseudun ja ympäristökuntien  julkisiin tietovarantoihin on pidempään ollut huutava tarve saada yleinen datakatalogi suomenlaajuisesti niin yritysten, yksityisten, yhteisöjen, oppilaitosten, kirjastojen, kuntien, virastojen jne. käyttöön. Pitkään mielessä ollut projekti sai lähtölaukauksen marraskuussa 2011 kun esittelin ajatuksen kauppakorkeakoululla pidettyssä Open Knowledge Finland tapaamisessa http://fi.okfn.org/2011/11/11/ok_suomi_meetup/

Projektin myötä syntyneet sivustot

Datakatalogi - http://fi.thedatahub.org 
- tämä on varsinainen datakatalogi

Datakatalogin tukisivusto yhteisön käyttöön  - https://github.com/okf-finland/CKAN-Finland/
- wikisivusto ohjeille, oppaille jne. tiedon jakoon
- tikettijärjestelmä fi.thedatahub.org kehitysideoiden, bugien jne. raportointiin
- versionhallinta lähdekoodiin

Kuka teki?

Niin tässä kuin muissakaan projekteissa ei mitään synny jos joku ei tee jotain. Koska tämän hankkeen tekemiseen ei ollut maksajaa enkä halunnut jäädä odottamaan sen ilmestymistä niin suurkiitos yrityksille joita ilman ei tämäkään katalogi olisi nähnyt päivänvaloa (ainakaan tässä muodossa ja näin nopealla aikataululla):

- Epte Oy www.epte.fi , konesali/sähköpostipalvelu
- Floapps Oy www.floapps.com , CKAN ohjelmiston asennus, GitHub pystytys
- Emobit Oy www.emobit.fi suomi-käännökset, OKF/CKAN projektinhallinta, ohjeistus

Kuka voi julkaista dataa ja miten se tapahtuu?

Datan osalta ei ole mitään rajoitteita. Lähtökohta on se että data on koneluettavassa muodossa, hyväksyy yleiset lisenssiehdot ja datan avaaja syöttää tiedot ja määrittää itse millä lisenssi se julkaistaan. Toistaiseksi myös itse data-aineistot pitää datan avaajan järjestää ladattavaksi jostain verkosta. Datakatalogiin ainoastaan linkataan mistä aineisto löytyy. Githubiin on luotu wiki-sivu jossa on ohjeet kuinka The Data Hub Suomi sivuston käytössä pääsee alkuun:

https://github.com/okf-finland/CKAN-Finland/wiki/Ohjeet-The-Data-Hub-Suomi

Ohjeita saa ja onkin toivottovaa täydentää/päivittää jos puutteita löytyy. Ohjeiden päivitys ei vaadi muuta kuin henkilökohtaisen GitHub käyttäjätilin luonnin.

Tämän lisäksi yleisiltä Githubin wiki-sivuilta löytyy mm. ohjesivuja palvelun ylläpitoon ja kuka/miten sitä ylläpidetään:
https://github.com/okf-finland/CKAN-Finland/wiki/_pages

Nyt vaan kaikki aktiivisesti dataa julkaisemaan ;-)





perjantai 13. tammikuuta 2012

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Lyhyt talviloma lapissa antoi taas erinomaisen sykäyksen taas aktivoitua blogikirjoitteluun. Ulkoilu, hiihtäminen ja mökkeily lapin maisemissa on ehkä juuri sitä parasta mitä kiireen keskelle välillä todella kaipaa. Lapissa on kyllä sitä jotain, jota kai myös Lapin taiaksi kutsutaan.


Päätin jo viime vuoden puolella avata tämän kolmannen blogini, koska oli tarve saada pystyyn yleisempi ja vapaamuotoisempi eikä puhtaasti tiettyyn teemaan pureutuva, vaan laajemmin erilaisiin ilmiöihin, elämänalueisiin ja teknologioihin liittyvä blogi. Ensimmäisen syksyllä käynnistämäni blogi keskittyy tuottavuuteen http://projektikaaos.blogspot.com . Toinen avaamani blogi käsittelee henkilökohtaista robotiikkaa/tekoälyä ja näihin liittyviä tulevaisuuden teknologioita http://singulariteetti.blogspot.com .

Ensimmäiseksi aiheeksi tälle uunituoreelle blogille ei ollut vaikea valita avointa dataa, jonka parissa olen tehnyt töitä noin 1,5 vuotta ja sittemmin kiinnostuksen myötä olen teemaan keskittynyt myös enemmän harrastuspohjalta. Mikäli avoin data aiheena ei ole tuttu niin täällä mainio Antti Poikolan aiheesta tekemä esitys Slidesharessa. Ensimmäinen varsinainen kirjoitukseni tuleekin käsittelemään tämän teeman ympärillä marraskuun lopussa käynnistynyttä yhteisövetoista The Data Hub Suomi datakatalogi projektia, josta keräsin tuollaisen Google doc muotoisen projektidokumentin

Tämä datakatalogi-projekti on tarkoitus saada päätökseen ja julkaistua 16.1.2012, joten ainakin tämän osalta näyttää että maaliin päästään suunnitellusti tammikuun aikana. Sen jälkeen pallon voikin heittää aktiivisen avoimen datan yhteisön, kansalaisten, yritysten ja julkistahojen harteille. Sen verran paljon olen itse käyttänyt aikaa projektin eteenpäin viemiseen että ei voi muuta toivoa kuin että homma ottaisi laajemmin tuulta alleen. Vielä viikonloppuna vähän mm. ohjeiden kirjoittelua ja eiköhän sitten homma ole siinä.

Hyvää alkanutta Uutta Vuotta!