tiistai 27. maaliskuuta 2012

Avoin data, työverkostot ja yhteisölliset työkalut

Englanninkieliset termit "open data" ja "social business" ovat aiheina kuumia perunoita. Kumpikin alue on tullut yritystoimintani kautta viimeisen kahden vuoden ajalta tutuksi ja osaksi arkipäivää. Oma työskentelyni on aina perustunut teorioiden kirjoittelun sijaan käytännön tekemiseen ja siksipä ajattelin jakaa kokemuksiani verkostomaisesta työskentelystä avoimen datan parissa. Tämän lisäksi pohdin myös miten data/tieto-lähtöistä ajattelumallia voidaan hyödyntää myös yritystoiminnassa.

Teen päivittäin työtäni verkottuneesti käyttäen erilaisia yhteisöllisiä ja sosiaalisen median työkaluja. Eniten käytössä varsinaiseen työn tekemiseen on yritykseni kehittämä yhteisöllinen Cenno työkalu, jonka avulla pyöritämme yrityksiemme toimintaa ja projekteja työverkostoissa eri sidosryhmien kanssa.

Kansainvälisesti yhteisöllinen toimintatapa on tullut eteen erityisesti Open Knowledge Foundation (OKF) kanssa toimiessa. Lähtökohtaisesti OKF toiminnassa kaikessa pyritään täysin avoimeen toimintamalliin. Palaverimuistiot tehdään Etherpadilla, palaverit hoidetaan Skypellä, dokumentaatio/julkaisu tapahtuu julkisessa wikissä, käännökset Transifex-palvelussa, ohjelmistokehitys github:issa. Vastaava malli ja toimintatavat on jo käytössä ja rakenteilla myös suomen OKF Finland chapterille . Onkin siis selvää että avoin data ja sen ympärillä tapahtuvat ilmiöt ovatkin paljon muuta kuin itse data. Avoimuus on myös ajattelu- ja toimintamalli. Onkin helppo huomata avoimella datalla ja verkostomaisella toiminnalla onkin mm. tällaisia hyvin samankaltaisia piirteitä:

- läpinäkyvyys
- yhteinen/jaettu kontrolli, demokratisoituminen
- yhdessä tekeminen / osallistaminen
- innovaatioiden mahdollistaja
- tehokkuuden parantuminen
- yhteisen tietämyksen lisääntyminen avaamalla ja jakamalla tietoa
- uudenlaiset liiketoimintamallit

On tietenkin selvää että kaikkea tietoa ei voi eikä pidäkään jakaa kaikille, mutta olisikin hyvä jos erityisesti yrityksissä herättäisiin ajattelemaan laajemmin avointa dataa mahdollistajana uudenlaisille liiketoimintamalleille tai miksei ensialkuun ihan vain markkinointikeinona. Avaamalla dataa voit helposti kertoa mitä yritys tuottaa. Myös yrityksien datan avaamistarkoitusta varten avattiin Suomi Datahub kaikkien käyttöön josta aiemmassa kirjoituksessani löytyy lisätietoa. On selvää ettei kaikilla yrityksillä välttämättä ole sellaista dataa jota on tarpeen tai hyödyllistä jakaa. Toisaalta yrityksen itse voi olla monesti hankala arvioida itse voisiko joku data olla hyödyllistä jollekin vai ei. Tämä on käynyt selväksi kun julkisia tietovarantoja avataan yleiseen käyttöön.

Avoimen datan teknisenä määrittelynä pidetään sen koneluettavuutta. Yleensä tämä liitetään ajatukseen rakenteisesta esim. sarakemuotoisesta datasta. Onkin syytä huomioida että myös ei-rakenteinen esim. tekstimuotoinen tieto ollessaan esim. xml-muodossa on koneluettavaa. Itse tekstimuotoisen tietosisällön analysointiin ja hyödyntämiseen tarkoitetut teknologiat kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla. Näinollen erityisesti yritysten tulisi nähdä tämä ei-rakenteinen tieto raakadatana, jota pitäisi alkaa keräämään järjestelmällisesti työverkostoissa jolloin syntynyttä "dataa" voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Jälkeenpäin tiedon kerääminen on hankalaa, jollei mahdotonta koska se on jakaantunut ihmisille eri verkostoihin.

Avoimuutta ajattelumallina ei ole syytä ajatella niin että kaikki tieto pitää olla kaikkien saatavilla vaan se voidaan myös avata tietylle joukolle joka sitä tarvitsee. Tiedon jakaminen nimenomaan yrityksissä voidaankin jakaa karkealla tasolla sisäiseen tai ulkoiseen. Sisäisellä tässä tarkoitetaan myös läheisten sidosryhmien kuten asiakkaiden, kumppanien jne. kanssa työverkostoissa tapahtuvaa tiedon jakamista. Sisäisen tiedon keräämisen ja jakamisen merkityksestä kirjoitinkin yritysblogiini. Aivan samalla tavoin kuin julkisten tietovarantojen kartoitus vaatii työtä, täytyy myös yrityksen ulkomaailmaan avoimesti julkaistavat aineistot kartoittaa. Jotta tähän päästään on yleensä tarve että sisäinen tiedon jakaminen ja järjestäminen on hallussa, jolloin saadaan näkyvyys siihen mitä ylipäätään voitaisiin avata ulkopuolelle.

Kuten ylläolevista esimerkeistä käy ilmi niin erilaiset yhteisölliset työkalut ja ohjelmistot toimivat ratkaisevassa asemassa ja mahdollistajina datan/tiedon jakamiseen. Teknologiaa usein parjataan että se ei itsessään ratkaise mitään. Ehkä näin, mutta esim. avoimen datan ja verkostomaisten toimintatapojen alueella rohkenen sanoa että ne ovat ratkaiseva liima ihmisten ja tiedon yhdistämisessä. Menossa onkin merkittävä työ- ja toimintatapojen muutos, josta kirjoitin aiheella työn tulevaisuus.

Kaikkea tietoa/dataa ei ole järkevää, tarpeen eikä mahdollistakaan avata ja jakaa. Oleellista onkin ensi vaiheessa alkaa tallentamaan ja järjestämään tietoa, jolloin voidaan ylipäätään kartoittaa mitä tietoa/dataa on saatavilla. Ei mene kauaa kun laajasti aletaan ymmärtämään että voima syntyy avoimuudella ja jakamalla tietoa eri verkostoissa. Tämä onkin oppimisprosessi joka pitää jokaisen henkilökohtaisella tasolla käydä läpi. Itselläni siihen on nyt mennyt useampi vuosi ja opiskelu jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti