lauantai 26. huhtikuuta 2014

Yrittäjän kivirekiajelu

Kirjoitin viime elokuussa ajatuksiani yrittämisestä 5 vuoden jälkeen . Nyt samaan teemaan liittyen, mutta kivireen avulla asiaa tarkasteltuna. Monen yrittäjäkolleegan kanssa on tullut matkan varrella todettua että yrittämistä voi hyvin verrata kivireen vetämiseen. Jos aloittaa yrittämisen yksin, niin varsinkin alussa hetken aikaa reki liukuu mukavasti tasaisella maalla, on pää täynnä hienoja ideoita ja reki on tyhjä. Pieniä ja isoja kiviä alkaa pikkuhiljaa kertyä. Jos on yhtiökumppani tai yhtiökumppaneita, niin reki on alussa entistä kevyempi ja liukuu sulavasti. Vaikkei sitä vielä heti tiedäkään, niin hyvä yhtiökumppani(t) onkin tärkein yksittäinen asia tällä rekiajelulla. Ensimmäistä kertaa kun mäki jyrkkenee ja kiviä on kertynyt, niin yhtiökumppani rinnalla vetämässä rekeä auttaa kummasti. Liian usein näkee ja kuulee että yhtiökumppanit hyppäävät mieluummin taakse rekiajelulle kuin jatkavat vetämistä. Yleensä tämä tapahtuu juuri silloin kuin vetäjiä tarvittaisi lisää. Jyrkässä ylämäessä kun reki alkaa olemaan pullollaan kiviä tulee vastaan myös kaikenlaisia ideoijia, neuvojia, rahoittajia, potentiaalisia uusia yhtiökumppaneita jne. mutta harvoin näistä löytyy reen vetäjiä. Tämä usein johtuu siitä että aniharvalla rekiajelulle mukaan tulevalla tai haluavalla löytyy omakohtaista kokemusta reen vetämisestä sellaisen nyppylän päälle, jonka jälkeen on päästy nauttimaan alamäen tuomasta pitkästä vauhdinhurmasta. Vetointo on laantunut ja reki on jäänyt niille sijoilleen. Yrittäjän kivirekiajelulla alamäki voidaankin nähdä lähinnä positiivisena  asiana ;-) Yleensä mieluiten hypättäisi rekeen istuskelemaan ja huutelemaan vetäjille ohjeita. Toki poikkeuksia on mutta kivireki ei ylämäessä kaipaa rekeen kivien lisäksi yhtään ylimääräistä istuskelemaan. Yleensä kiviäkin on jo tarpeeksi ja hikeä pukkaa ilmankin. Jos ja kun joskus tulee tilanne että ylämäki loivenee, päästään tasaiselle ja hyvässä tilanteessa jopa loivaan alamäkiliukuun, niin se voi olla seuraava vaarallinen hetki, jolloin ylimääräistä väkeä saattaa pukata rekeen istuskelemaan. Varsinkin jos edelleen vedät yksin rekeä tuossa kohtaa saattaa jopa unohtua että loiva alamäki ei jatkukaan vaan edessä on hetken päästä taas jyrkkä ylämäki. Tuossa kohtaa mukavasti rekeen asettuneet matkustajat harvoin hyppäävät rinnalle vetämään. Mieluummin yleensä hyppäävät pois kyydistä. Tuossa kohtaa apu on lähinnä se että vähentävät kuormaa.

Onkin tärkeä tutustua kenen kanssa ajelulle lähdet ja ketä otat mukaan. Monesti ei tee pahaa pitää pientä tutustumisajelua ja katsoa löytyykö ylämäessä vetoapua vai onko reessä istuminen ja neuvojen huutelu enemmän mukavuusalueella. Jos tulee jyrkkä alamäki niin viimeistään silloin otetaan yleensä reki täyteen kaikenlaista porukkaa. Saattaa käydä jopa niin että yrittäjä itse hyppää rekeen hetkeksi vetovoiman vietäväksi ja niissä pirskeissä seuraava ylämäki unohtuu. Yrittämistä ei turhaan verrata avioliittoon. Vetäjiä tarvitaan niin myötä- kuin vastamäessä. Jatkanpa siis oman reen vetämistä. Mukavaa rekiajelua kaikille!

lauantai 15. helmikuuta 2014

Projektilähtöinen oppiminen osaksi yrittäjyyteen ja työelämään tähtäävää opetusta

Tekemällä oppii. Tämän yksinkertaisen opin ympärille on ainakin oma opiskelu ja työurani rakentunut. Ei siis akateemisiin teorioihin, vaan tekemisen kautta syntyneeseen kokemukseen. Elämmekin valtavaa työelämän rakenteen muutosta, jossa kaikki muuttuu nopealla tahdilla ja osaamisen pitää olla laaja-alaista sekä teknologiamielessä käytännönläheistä. Perinteinen tapa oppia ja opettaa ei pysy millään tavalla kehityksen vauhdissa mukana. Listasin tähän joitain nähtävissä olevia muutoksia työelämässä:
  • etätyön ja laajennetun työvoiman käytön lisääntyminen ( tästä kirjoitin Cenno blogissa )
  • töiden projektimaisuus jossa tiimit luodaan dynaamisesti ja tarvelähtöisesti
  • työelämän kokonaisvaltainen digitalisoituminen
  • oppiminen integroituu enemmän osaksi työtä

Tutustuminen viimeaikoina muutamien oppilaitoksien opetukseen herätti ajattelemaan miksi opiskelu / oppiminen ja työelämä ovat edelleen toisistaan aikalailla irrallisia vaikka yo. tulevaisuuden työelämän muutoshaasteisiin vastaamiseen ne tulisi saada mahdollisimman lähelle toisiaan. Työelämässä kun pitää jatkuvasti oppia uutta ja opiskelumaailmassa olisi taas tarve oppia valmiiksi työskentelemään niillä työkaluilla ja menetelmillä joita työelämässä käytetään. Menetelmät ja työkalut eivät saisikaan olla mikään irrallinen osa vaan niiden tulee liittyä luontevasti opiskelutyöhön. Jo pitkän aikaa nimenomaan projektit ovat olleet opiskelijoiden ja yritysten / työelämän välinen rajapinta. Jostain syystä edelleenkään ei kuitenkaan riittävän paljon hyödynnetä juuri projektityössä piilevää valtavaa potentiaalia. Yhteisölliset verkossa toimivat ja työelämässä käytössä olevat työkalut avaavatkin opiskeluprojekteihin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Varsin toimiva malli voisi olla rakentaa projektilähtöinen opetusmalli joka vastaa työelämän tarpeita:

- avainasemaan opiskeluprojektin tulos / tuotos eli yleensä jonkinlainen valmis tuote
- tuotteen tulee olla laadultaan sellainen että se on valmis loppukäyttäjälle
- opiskelijoille kokonaisvastuu tuotteesta / projektista
- tuote / projekti pitää myydä asiakkaalle (opettaja tai kohdeyritys) ja saada tälle hyväksyntä
- opettaja toimii tilanteesta riippuen projekteissa pääomasijoittajan, sparraajan ja konsultin roolissa
- projektit toteutetaan yhteisöllisesti tiimin kanssa käyttäen nykyaikaisia sähköisiä työkaluja
- projektin jäsenet suunnittelevat ja kirjaavat ajankäyttönsä, jolloin opitaan seuraamaan omaa ajankäyttöä, fokusoimaan tekemistä ja toimimaan tehokkaasti
- opitaan automaattisesti yrittäjä- ja tuotelähtöinen ajattelu

Samalla tavoin kuin projektin omistaja työelämässä, opettaja voi käyttää yhteisöllistä projektiympäristöä opiskelijoiden ja projektien seuraamiseen ja ohjaamiseen.  Projektityökalut edistävät projektin läpinäkyvyyttä, jolla varmistetaan että jokainen osallistuu ja kurssilla mahdollinen "vapaamatkustaminen" vähenee. Lisäksi opettaja voi tiedon "pakkosyöttämisen" sijaan keskittyä enemmän tiimien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja kovan tiedon sijaan keskittyä pehmeämpiin asioihin.

On myös tärkeää että samalla tavoin kuin yleensä työelämässä, ryhmän jäsenet voivat keskenään sopia roolit osaamisen mukaan ja esim. miten opintopisteet suoritetusta projektista jaetaan. Tällä tavoin ryhmä ottaa kokonaisvastuun projektista ja sen tuotoksista. Tämä ohjaa itseorganisoituvaan työtapaan, jossa koko projektitiimi joutuu ottamaan vastuuta. Valitsemalla eri aihealueita projekteille ja niiden "tuotteille" opettaja voi ohjata mitä asioita opiskelijat oppivat projektityöskentelyn aikana. Tällä tavoin nykyaikaisen projektimaisen työskentelytavan ohessa oppii myös varsinaisen opetettavan aihesisällön.

Työelämään siirryttäessä suurin muutos on että opettaja tai opiskeluprojektin kohdeyritys vaihtuu työnantajaksi  tai asiakkaaksi.